Huhtikuu ja ah, mikä lämpö, mikä valon määrä!
Sitä tähän harmaaseen on kaivattu. Lämpöä ja valoa. Voi miten sitä odotankaan, lämpöä ja lomaa. En ole koskaan ollut mikään kuuman ihminen aiemmin, mutta nyt jotenkin koen kääntymisen siihen suuntaan - kiva että oli talvi ja lunta, mutta ihan mahtavaa että se on ihan pian ohi.
Lasten kanssa on pääty pihalle keinumaan ja laskemaan liukumäkeä. Kasper tykkää ulkoilusta tosi paljon, kunhan on koko ajan kivaa tekemistä. Ja erityisesti liikettä ja vauhtia!
Viikko sitten päästiin sairaalasta edellisen pissatulehduksen vuoksi. Meillä alkoi tammikuussa aika hevi-lääkehoito estolääkkeeksi, mutta jostain syystä sekään ei ole auttanut. Tai uskon että on, mutta ei tarpeeksi. Tänä vuonna on toisaalta tullut vasta kaksi virtsatie/munuaisinfektiota viime vuoden jatkuvien infektioiden sijaan, että ehkä se edes vähän auttaa?
tositoimissa tenttiin lukua...
Maanantaina päästiin kotiin oudon turvotus-oireen kanssa. Painoa kertyi ja virtsamäärät olivat tosi vähäisiä - paino laski ja määrät lisääntyivät sitten nesteenpoistolääkkeellä? Munuaisarvoissa tämä ei kuitenkaan näkynyt, eikä Kasperin olemuksessakaan oikein. Mistä ihmeestä johtui? Oire jatkui kotona ja jouduimme antamaan nesteenpoistolääkettä myös tässä kotosalla. Keskiviikkona tapasimme sairaalalla urologin ja kävimme ultrassa tsekkaamassa virtsatiet. Siellä puolella kaikki näytti olevan ennallaan, ainakaan muutoksia huonompaan ei havaittu. Urologi piti hoidot entisellään, kun ei tiennyt mitä muuttaisi vaikka tilanne on vaikea. Myös nefrologia tapasimme akuutisti samalla, ja hän määräsi nesteenpoistolääkettä tarvittaessa lisää ja laski vuorokausivirtsamäärät, mitä pitäisi tulla. Se auttoi kovin arvioimaan turvotuksen ja nesteen poistumisen tilannetta.
Tilapäishoitoon Kasper meni keskiviikkona ja oire osaltaan jatkui siellä kunnes sitten yhtäkkiä loppui. Hyvä niin, toivottavasti tämä mysteeriturvotusoire oli sitten tältä erää tässä? Olisihan se tietenkin kiva tietää mistä mikäkin asia johtuu, mutta siihen ollaan jo totuttu, että ihan aina ei ymmärrä. Mikään nesteissä tai muussa ei kuitenkaan muuttunut, eikä edellisen infektion oleteta olleen munuaisissa - mutta ehkä se sittenkin oli? Mistäpä näistä tietää.
Perjantaina Kasperilla oli tilapäishoidossa tullut verta korvasta. Tai korvassa oli kuivunutta verta. Jäätiin seurailemaan mitähän mahtoi tarkoittaa. Antibioottikuuri oli kuitenkin päällä, joten infektioon en heti uskonut. Lauantaina kundi tuli kotiin hoidosta ja veren tuleminen korvasta toistui illan suussa uudestaan. Putsatessa korvaa mietin, olisiko sittenkin lääkärin tarvetta. Kundi oli yllättävän rauhallinen ja hyväntuulinen, vaikka vähän levottomuutta ja kiukkua olikin ilmassa - ei kuitenkaan niin paljoa, että olisin osannut veikata uutta infektiota.
Eilen soitin päivystysapuun ja kysyin, pitäisikö reagoida, kun korvasta tulee verta mutta kuumetta tai muuta ei ole. Reagoida toki, mutta näin sunnuntaina, ajattelin. He sieltä käskivät kuitenkin päivystyksellisesti näytille ja mehän menimme, tarkemmin ajateltuna ihan tosi hyvä homma. Kasperilta löytyi oikein kunnon märkäinen tulehdus korvasta ja putki ihan tukossa. Sitä nyt sitten hoidetaan uudella antibiootilla ja korvatipoilla. Suolisto ja kroppa kiittää :/
Jos jotain huonoa, jotain hyvääkin. Meille on varattu uusi asunto, jonka näyttö on huomenna. Jos se on hyvä, muutto on loppukeväästä! Auringon ja lämmön määrä nousee koko ajan ja luonto herää eloon, joka on ihan mahtava juttu. Keväälle ja kesälle on suunniteltu aivan ihania juttuja, joita on hyvä odottaa. Kunhan saataisiin olla vielä terveinä. Vikat tentit kouluhommissa on ohi tältä keväältä, enää muutamia kurssipalautuksia tälle keväälle💗
Ensi viikonloppuna on lapsimessut. Olen arponut Instagramissa ja Facebookissa sinne muutamalle lukijalle liput, onnea vielä voittajille 💗 Tulethan vetäsemään hihasta jos näet minut/meidät messuilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti