sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Ei normaali liikuntavammainen

Taas on viikko mennyt hulinalla eteenpäin, tuntuu että aika lentää ihan siivillä.. Meidän elämästä sais nykyään (näköjään) vaikka joka päivä pitkät pätkät tekstiä, mutta tässä stressissä ja "kaaoksessa" ihan niin usein ei kerkeä - eikä jaksa kirjoittaa.


maanantai 24. marraskuuta 2014

Neurologian kuntoutusjakso, äiti jumittaa

Istun olkkarin sohvalle läppäri sylissä. Ilta on ollut hieman ylienerginen, poika on kuntoutusosastolla jaksolla ja tyttö pelaa tietokoneella vieressäni.

Edellinen viikko on taas ollut yhtä hulabaloota. Lapset olivat alkuviikon kuumeessa/lämpöisiä joka tarkoitti käytännössä kotona - sisällä oloa. Neljä seinää talon sisällä alkoi käymään hieman jo ahtaaksi. Maanantaina käytiin vielä Nellin toimintaterapia- ja fysioterapia-arviossa ja keskiviikkona käsikirurgilla, yhtä tappelua olivat käynnit puolikuntoisen tytön kanssa, mutta saatiin paljon aikaiseksi. Tytölle kirjoitettiin entistä enemmä terapioita ajatellen mm.tulevaa esikoulua. Allasterapiakerrat pidentyivät 15 minuutilla ja niitä saimme noin 3x aikaisempaa enemmän :) Muutenkin olin tyytyväinen lääkärien ja terapeuttien arvioihin ja suunnitelmiin, ei tarvitse joka kuukausi siellä ravata kun on hyvät suunnitelmat pohjalla :)

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Epätietoisuutta ja isienpäivää

Torstaina taas tapahtui. Eihän tässä ehdi ees kirjoittaa normaalielämästä, kun koko ajan tulee jotain uutta tai saa pelätä toisen hengen edestä.

Torstai-aamuna käytiin Flash-VEP-tutkimuksessa Lastenlinnan KNF:llä. Siinä siis tutkittiin minin näköhermojen toimintaa, välkyteltiin todella kirkkaita "strobovaloja". Luultavasti tulos on suhteellisen synkkä, mutta ainakin siinä saadaan tietää totuus siitä, miten nähty kuva siirtyy aivoihin - jos siirtyy ollenkaan. Ja oletushan on se, että jos Kasper jotain näkee, on se vain jotain satunnaisia valoja. Tähän kuitenkin tulee onneksi suhteellisen pian varmistusta, kun lääkäri soittaa tutkimuksesta muutaman päivän päästä.

maanantai 3. marraskuuta 2014

In Memory: Isä 1958-2012

Isäni kuolemasta tulee huomenna kuluneeksi 2 vuotta. Kaksi pitkää ja puuduttavaa vuotta. En ole oikein vielä koskaan purkautunut mistään, mikä liittyy kaipauksesta isään, ja ajattelin nyt vuosipäivän vuoksi jotain kirjoittaa.