torstai 22. helmikuuta 2018

Talviloman touhuja ja tutkimuksia

Heipähei talvilomalta! Opiskelussa ja työharjoittelussa ihanaa on se, että voi pitää hyvillä mielin talviloman, kun työsuhteessa se ei aina ole niin helppoa saada lomaa siihen hetkeen, kun lapsetkin lomailevat. Sain valita olenko lomalla vai harkassa, mutta koin tämän hyväksi ratkaisuksi, jotta lapsillekin jää aikaa ja samalla kerkeän hyvin valmistautua ensi viikon näyttöviikkoon (hui!).

Talvilomaviikko on pitänyt tähän asti sisällään aika paljon kaikenlaista puuhaa ja aika kiva, että ollaan saatu sekä olla ja levähtää, että touhuta kaikenlaista. Viikonloppuna oltiin Oittaalla talvitapahtumassa lasten kanssa ja kaikilla oli tosi kivaa, laskettiin pulkalla mäkeä ja lapset nauttivat upeasta talvikelistä. Typy pääsi ratsastamaankin ja takkatuvalla syötiin ulkoilun lomassa ihanan kermaista lohikeittoa ja juotiin termarikahvia. Ihan lapin tuntua oli - aika kiva oli päästä hieman kiinni siihen fiilikseen, mitä joku pohjoisen loma olisi voinut tuoda. Vähän kadehdin muiden matkakuvia - olisi niin kiva päästä itsekin joskus hieman reissuun perheen kesken. Se vaan vaatii niin paljon järjestelyjä ja erityisesti rahaa, joten haaveena taitaa vielä pysyä.


maanantai 19. helmikuuta 2018

Kikkuratukan alta kuoriutui iso mies

Viikkotolkulla sitä mietin - miten ihmeessä kykenen leikkaamaan kundin hiukset pois. Ne ihanat valloittavat kikkurat, joista on muodostunut niin "Kassun juttu". Ne hiukset, jotka aina suihkun jälkeen painuvat niin pienelle valloittavalle korkkiruuvikiharalle ja likaisena ovat lähes piikkisuorat. Ne ihanat hiukset, joita oli kiva laittaa ponnarille ja joista jotkut väkersivät mitä erilaisempia lettejä. Kuitenkin ne hiukset, jotka lapselle aiheuttivat ahdistusta, olivat tiellä jatkuvasti. Kasper inhosi sitä, kun päänahkaan koskettiin hiusharjalla tai käsin. Kasper on niin vaikeasti aistiyliherkkä, että jo päähän hipaiseminen saa aikaan inhottavan reaktion - älä koske minuun. Monta viikkoa pohdin, mitä ihmettä teen hiusten kanssa - joita oli koko ajan vaikeampi ja vaikeampi leikata - kunnes päätin olla rohkea, hiukset saisivat lähteä.

Postaus on toteutettu yhteistyössä ihanan HiusStudio Nina Style kanssa.


Nehän ovat vain hiuksia

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Tuomittu taistelemaan

Kirjoitin viime viikolla blogitekstin Leijonaemojen blogiin, voit lukea sen täältä. Teksti oli kirjoitettu, koska Espoossa sosiaalihuoltolain mukainen kotiin tuotava kotipalvelu/lastenhoitoapu siirtyi vammaispalvelun päätäntävallasta uuteen perhesosiaalipalveluihin, kriteerit eivät muuttuneet mutta silti lukuisten perheiden tilanne tulee muuttumaan. Lukuisat perheet eivät tule jatkossa enää saamaan palvelua. Palvelua, josta on erityislapsen hoitamisessa ollut todella merkittävä apu ja tuki. Palvelua, johon on lakiuudistuksilla ja suurilla puheilla pyritty vaikuttamaan positiviisesti. Palvelua, jota on enemmän ja enemmän yritetty saada matalan kynnyksen palveluksi. Muutoksen piti olla parannus - että palvelun voisi jatkossa saada "yhden tiskin periaatteella" mutta todellisuudessa näyttää siltä, että vammaispalvelut pesivätkin vain kätensä tästä palvelusta pois ja jätti osan asiakkaistaan palvelun ulkopuolelle - hokkus pokkus.