sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Talvilomailemassa sairaalassa

Influenssasta toivuttiin ja hetken jaksoi ukko olla terveenä. Voimat alkoivat hieman jo parantua, mutta sitten perjantaina iski uusi tauti taloon. Ja iskikin sitten oikein urakalla.

Torstaina ukko meni nukkumaan ja oli ihan mainiossa kunnossa. Jaksoi höpötellä ja laulella illalla, eikä mitään hätää ollut. Oltiin menossa nukkumaan itse, kun kundi sieltä sängystään huuteli kaikenlaista. Kävin moikkaamassa ja peittelemässä ja kertomassa, että nyt on yö ja tarvis alkaa uudestaan nukkumaan. Koitin vaistomaisesti otsaa ja huh. Se oli tulikuuma.

EIKÄ! 
Mitä ihmettä taas. Pieni epätoivo iski samantien, ei taas. Juuri päästiin edellisestä taudista. Influenssasta selvittiin yllättävän hyvin, kiitos ehkä Tamiflun ja nopean reagoinnin (josta toisaalta kiitos tilapäishoitopaikan, joka heti infosi että yhdellä lapsella oli influenssa todettu ja osattiin siksi epäillä sitä heti vaikkei oireet alussa tyypilliset olleetkaan). Olihan jälkitaudit toisaalta odotettavissa, mutta kuumeen perusteella tämä oli jotain muuta kuin kevyttä flunssaa.

Kasper sai yötä vasten kunnolla kuumelääkettä ja nukkui yön. Mies tuli aamulla herättämään viiden aikaan, Kasperin kuume oli todella korkea ja hän houraili ja valitteli sängyssä. Voi kurjuus! Nyt on kova tauti päällä, mitähän se on? Pissanäyte plakkariin ja stixiä perään.. Leukkarit (leukosyytit, tulehdussolut) neljällä plussalla ja eryt (erytrosyytit) myös, eli sairaalareissu. Kasper voi tosi huonosti.

Päästiin aamusta päivystykseen ja ihmetykseksemme siellä ei ollut ollenkaan muita potilaita! Enpä ole kieltämättä kertaakaan ollut siellä samassa tilanteessa. Saimme todella hyvää hoitoa ja tutut hoitajat kävivät moikkailemassa huoneessa. Kasper oli tosi kipeä. Lääkäri kävi huoneessa ja kertoi, että olihan niitä leukosyyttejä siellä pissassa.. Kysyin että paljonko? No, yli 5000! SIIS MITÄ?? HUH. Joku 1300 on ollut meidän aiempi ennätys. Kunnon tauti oli siis päällä. Pikatulehdusarvot olivat 36 ja leukosyytit reilu 16 verestä, ne olivat vielä rauhalliset, mutta toisaalta se saattoi olla vasta alkua. Lääkäri kirjoitti antibiootit ja meinasi, että ne otetaan suun kautta (tai siis meillä pegin kautta), ja että ehkä voisi lähteä kotiin, mutta itse olin ehdottomasti sairaalahoidon kannalla. Ainakin niin, että seuraavaan päivään, jolloin voitaisiin katsoa mihin suuntaan tauti etenee.


Osastolla minille vaihdettiin aika pian suonensisäiset nesteet ja antibiootit, vointi huononi edelleen ja kuume nousi taas ollasta yli 40 asteeseen. Kauhea pelko itsellä, että mitä tästä sitten vielä tulee. Munuaistulehdus, pyelonefriitti kyllä kyseessä, mutta pelko kova että menee urosepsikseksi. Siinä siis sama bakteeri pääsee myös vereen ja aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Eilen lauantaina Kasperin vointi oli entistä huonompi. Empä muista, milloin olisi ollut tässä kunnossa, ettei edes aamulla jaksannut moikata mua, kun tulin osastolle. Tulehdusarvot olivat nousseet 189 ja veren leukosyytit olivat korkeat. Onneksi oltiin sairaalassa, huh. Ja onneksi antibiootit olivat jo tässä vaiheessa suonensisäiset. Kasper voi koko lauantain tosi huonosti ja kuume nousi päivällä taas yli 39. Silloin otettiin vihdoin myös veriviljely, jonka tuloksia odotellaan.



Tänään tulehdusarvot olivat hieman laskeneet (179) ja veren leukosyytit myös. Kasper jaksaa olla virkeämpi poika ja seurustella, joten selvästi antibiootit tehoavat. Täällä osastolla hoito on ollut aivan priimaa koko reissun ajan (yhtä lääkevirhettä lukuunottamatta, mutta siitä virheestä syytän enemmänkin näiden supervaikeaa lääkelistaa kun itse hoitajaa...). Henkilökunta on ihanaa ja meitä on hoidettu täällä koko perhettä kun kukkaa kämmenellä. Ehkä joku teistä lukeekin tätä (niinkuin pikkulinnut laulaa ;)) Joten KIITOS että olette, tuette ja hoidatte meitä niin ihanalla ja huomaavaisella tavalla <3


Täällä nyt siis ollaan ja parannellaan ja toivotaan, että veriviljelystä ei tule vastausta (joka tarkoittaisi, että bakteeria ei ole veressä). Toisaalta, vaikka olisi, on tauti selvästi hoidossa tällä antibiootilla, ainakin nyt näyttää siltä. 

Täältä palaillaan taas..!

<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti