perjantai 1. helmikuuta 2019

InfluenssA saapui taloon

Niin se saapui meidänkin perheeseen talven yksi pelätyimmistä taudeista : influenssa A. Meidät kaikki pikkukundia lukuun ottamatta rokotettiin, kundin kohdalla pohdittiin rokotusta paljon, mutta neuvolasta meitä oli ohjattu elävää heikennettyä virusta sisältäväät nenäsumutteeseen, joka annettaisiin alle 6-vuotiaille. Silloin en tiennyt, että lapsille annetaan myös piikki, jonka vuoksi myös kieltäydyin rokotteesta Kasperin kohdalta. Ystäväni lapsi sai juuri rokotteen nenäsumutteena ja muutaman tunnin päästä sairastui influenssaan. 

No, kuitenkin kävi sitten niin kuin pelättiin, että Kasper sai influenssan tilapäishoidosta. Sieltä tuli jakson päätyttyä illalla viesti, että yksi lapsista oli saanut influenssa A-diagnoosin ja oli ollut jaksolla samaan aikaan Kasperin kanssa. Kiitin tiedosta ja toivoin, että oltaisiin säästytty siltä. Seuraavana aamuna kuitenkin heräsin ja kesken aamukahvin kuulin Kasperin sängystä kovaa itkua ja yskimistä - nytkö se sitten tuli!

Kasperin vointi huononi aika nopeasti. Yskä oli kovaa ja olo tuskainen, kipulääkettä annettiin ja kuume ei heti noussut kovin korkeaksi. Saimme sovittua kotisairaalan käynnin, jossa he ottivat influenssanäytteen ja veivät sen tehtäväksi labraan. Näyte otettiin iltapäivällä minun ollessa koulussa ja illalla tuli viesti; jossa todettiin näytteen olleen positiivinen. Hetkellinen romahdus - voi apua. Miten me tästäkin taudista selvittäisiin? Kasperin vointi oli aika huono, mutta silti vielä suht ok siihen nähden, mitä seuraavien päivien aikana voisi kuvitella tapahtuvan. Hieman pelotti kyllä, enkä tiennyt, olisiko juuri nyt ollut voimavaroja tähän tautiin.


Seuraavana päivänä alkoi minullakin joku keuhkopöpö, mutta näytteissä se ei näyttänyt kuitenkaan influenssalta. Aika huono vointi oli minullakin ja nyt se pahin on ehkä jo selätetty. Onneksi. 

Jokaisena sairastamispäivänä Kasperin kanssa ollaan tahkottu täällä kotona, että pärjätäänkö kotihoidossa. Sairaalaan toki päästään, mutta eihän sinne nyt mitenkään haluaisi. Kasper on jonkin verran oksennellut ja tosi vaikea nesteyttää tarpeeksi. Kuume on onneksi pysynyt aika hyvin aisoissa kuumelääkkeillä, mutta vointiin ne ei ole aina kovin hyvin vaikuttanut. Sen lisäksi Kasper on ollut ihan superväsynyt, eikä ole oikein jaksanut pysyä hereillä. Yskä on ollut aikamoinen ja räkäisyys - onneksi kotona on imulaite, spira ja saturaatiomittari, jotta voidaan hoitaa ja tarkkailla. Saturaatiot ovat onneksi juuri ja juuri pysyneet rajan yläpuolella, eikä lisähappea ole nyt tarvittu. Sykkeet ovat olleet aika korkealla pääsääntöisesti kuumeessa ja kipujen aikana, mutta ovat onneksi väleissä myös rauhoittuneet.


Tänää kotisairaala kävi huuhtelemassa PAC-infuusioporttia (huuhtelut tulee tehdä noin 4vk välein, jotta portti ei mene tukkoon). Huuhtelun yhteydessä hoitajat tiputtivat suonensisäisesti nesteitä, jotta saataisiin tilanteeseen hieman jeesiä. Olipa ihan mahtava juttu! 


Kotisairaala on helpottanut kyllä meidän elämää todella paljon. Ihan jokaisessa asiassa ei tarvitse lähteä päivystykseen, vaan voi soittaa kotisairaalaan ja kysyä, onko heillä aikaa tulla käymään. Sieltä voi tulla joko vain hoitaja, tai hoitaja lääkärin kanssa. He voivat ottaa labroja ja tutkia muutoinkin. Ja tässäkin tapauksessa he voivat tosiaan tiputtaa nesteitä (ja sen lisäksi vaikka suonensisäisiä antibiootteja tarvittaessa). On säästänyt meiltä monet monet päivystyskäynnit ja asiat on saatu todella sujuvasti hoidettua. Olen todella tyytyväinen tästä ratkaisusta!

Muutoin tammikuu on alkuvuoden virtsatieinfektiota lukuunottamatta ollut aika rauhallinen sairastamispuolella, Kasper oli tosiaan jopa pari viikkoa terveenä välissä! Se taitaakin olla viime kesän jälkeen ennätys terveenä pysymisessä! Ihana fiilis, kun Kasper jaksoi olla vähän enemmän virkeänä ja oppi hurjasti uusia juttuja taas. Huolena on vain aamuväsymys, joka on nyt aikamoista ja vaikeuttaa esimerkiksi päiväkodissa olemista aamuisin. Hän haluaa jo aika nopeasti heräämisestä uudestaan nukkumaan, eikä millään jaksaisi pysyä hereillä. Tähän toivoisin, että jossain vaiheessa saisimme jonkinlaista apua tai ainakin ajatusta, miten sitä voitaisiin helpottaa.

Tammikuu on ollut muuten kyllä aika raskas vähän jokaiselle. Toisaalta, tänään on jo helmikuu ja ensi kuun jälkeen jo huhtikuu, joten keväthän on jo aika lähellä! Kouluhommat on taas alkanut täydellä tohinalla ja vähän jo hirvittää seuraavat pari kuukautta - miten niistä taas oikein selviää. Onneksi kevättä kohti rauhoittuu.

Ihanaa helmikuuta! Kyllä täältä talven ja lumen keskeltä vielä noustaan! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti