keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Lomallelähtöahdistus

Huhhuh. Tässä sitä makoillaan sängyssä Levillä, hotellin puhtaissa valkoisissa lakanoissa. Huoneessa on oma parveke josta voi ihailla revontulia ja istua viinilasillinen kädessä nauttimasta siitä, mitä on jo pitkään pitkään kaivannut; lomasta.

 Vielä eilen aamula en ollut ihan varma pääsenkö ikinä tänne perille.


Eilisen päivän avasi järkyttävän pituinen to do-lista, joka jatkuvasta tekemisestä huolimattakin vain jatkui jatkumistaan. Vaikka koko ajan tein roikkuvia hommia pois, tuntui ettei mitään tapahtunut. Se fiilis oli jotain ihan kamalaa. Meillä oli tarkoitus myös aloittaa kosteusvaurioremontti tänään kotona, joten pääsin hyvin sitä karkuun. Se kuitenkin tarkoitti sitä, että loputtomana jatkuneen have to do these important things-listan loputtomien juttujen lisäksi oli ensin pakattava pikkukundin tilapäishoitotavsrat, tytön mummola/mummilakamat, omat tavarat JA makuuhuineiden sekä keittiöm kaikki irtotavarat. Sitä ennen oli toki hankittava muuttolaatikot (tilattava ja jotenkin haettava), saada lapset ulkoistettua hoitoaikkoihin yms. 10muuttolaatikkoa ei meinannut riittää kun pakollista tavaraa olikin niin paljon ja yllärinä tuli (oma ajatusmoka) että myös keittiön iso "sekatavarakaappi" oli pakattava. No, jotain hyvää, ainakin turhaa tavaraa ja vanhaa elintarviketta lensi mäkeen. Kaikenkaikkiaan kuitenkin aika raskas prosessi kaikkine pakkauksineen.

En oikeasti muista milloin olisin ollut viimeksi sellaisella lomalla, jossa hengähdysaikaa olisi ollut enemmän kuin päivä pari. Tosaalta lähtö on myös ollut todella rankka. Monta vuotta on paahdettu tukka putkella ja yhtäkkiä pitäisi kyetä rentoutumaan ja rauhoittumaan. Meitä on osalle loma-ajasta tulossa mökkeihin paljon saman diagnoosiryhmän porukkaa, suurin osa ihan entuudestaan tuntemattomia toisilleen. Sosiaalisten tilanteiden ahdistuskammoni saa kyllä nyt kertarykäyksellä kyytiä. On toki mukava tutustua uusiin ihmisiin, ja innolla sitä odotan, mutta onhan se niin että tässä stressitilassa lomailu voi olla vähän mitä sattuu - ja uusien ihmisten keskuudessa se on vähän jännittävää.

Mutta täällä mä oon! 

Aamulla 6:30 lähdettiin kentälle ja 8 jälkeen lähti lento. Perillä Kittilässä oltiin 10 jälkeen ja taksilla tultiin hotellille. Tässä kylpylähotellilla ollaan nyt tämä yö ja huomenna diirrytään mökkeilemään isomma porukalla. Tänään on syöty hyvin, kävelty paljon, pyydystetty kymmeniä pokemoneja, naurettu ja hassuteltu (oltu siis ihan kakaroita). Me ollaan oltu niin lomalla. Kotona on mennyt hyvin likalla ja kundikin on suht ok - väsähtänyt ja kipeähkö mutta muuten ihan ok. Toivotaan että loppuviikkokin menee yhtä hyvin. Kotona tapahtuvasta rempasta ei oo kukaan soitellut - saa nähdä päästäänkö sunnutaina kotiin vai joudutaanko tilapäis/hätämajoitukseen. Se toivottavasti selviää huomenissa, että ehtis vähän jotain järjestää.. 

Väsyttää. 

Lasi viiniä, toppakamat päälle ja ulos iltalenkille katsomaan josko revontulet näyttäytyisivät uudestaan. <3

Ps.vielä iso kiitos kaikille sukulaisille/ystäville ym.jotka mahdollistivat tämän reissun <3





8 kommenttia:

  1. Hitsit, siellä on lunta!! Sitähän piti viime viikolla olla pk-seudulla eniten koko maassa.

    Onnittelut ihanasta lomasta, olet todellakin sen täydellisesti ansainnut! Vietä hyvä loma ja tule voimaantuneena kotiin!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa! Olet lomasi ansainnut ❤️

    VastaaPoista
  3. Voi kun ihanaa,että pääsit lomalle! Lapissa on niin oma tunnelma. Nauti ja rentoudu! Hyvää lomaa!

    VastaaPoista
  4. Tämäm muutaman päivän loman olet ansainnut, vaikkakin sielä on pakkasta ja kylmää ja pimeäääää: kaikki nuo edellä mainitut puhdistaa sielunkin !!! Nauti, ja nauti !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinkuin ylle kirjoitin jo, että lappi vei osan sydämestäni. Oli se vaan kaikessa kauneudessaan niin rauhoittavaa ja stressinpoistavaa. Sinne toivottavasti vielä takaisin <3

      Poista