torstai 4. toukokuuta 2017

Keväthulinoita ja tulevia leikkauksia

Huh, aika lentää kuin siivillä! Nyt on jo toukokuu, ja ens kuun jälkeen heinäkuu! Tulispa jo lämmintä. Vapun sää ei kovin vakuuttanut, mutta nyt tuolla ulkona näyttää jo oikein mukavalta. Kevät tuo hieman piristystä jaksamiseen varmasti meille kaikille, luonto herää taas henkiin. Kävin eilen Plantagenissa katselemassa kukkia ja mukaan tarttuikin useampia, osa parvekkeelle ja osa sisäkukiksi. Kyllä huonekasveilla ja kukilla onkin sitten iso merkitys! Tänä vuonna entiseen tapaan laitamme parvekkeelle kasvamaan kaikenlaista, joita voimme sitten kesän aikana seurata ja jossain vaiheessa myös maistella.

Vappu meni hyvin, oltiin Sokeain lasten tukisäätiön ratsastuslomalla viikonloppuna ja vaikka kelit oli aivan kauheat, niin meillä oli kivaa. Jokainen sai ratsastaa omantasoisesti ja yhdessä tehtiin kaikenlaista makkaranpaistosta ulkona telmimiseen. Typy oli kovin mielissään hevosista, ympäristöstä ja kavereista ja viettikin aikaa paljon ulkona. Kasperillakin oli kovin hauskaa, jopa niin hauskaa, että kotimatkan jälkeen äänikin melkein lähti. Kasper monesti näyttää levottomuuttaan mm.nauramalla, ja viikonlopun ääniärsykkeet olivat senverran suuria, että naurua riitti. Päiväuniakin oli vähän vaikea rauhoittua nukkumaan, kun kaikkialla oli niin paljon muuta.


Notskikahvit ratsastuksen jälkeen kodalla
Aiemmin ajattelin, että toukokuusta tulee varmasti rauhallinen, kun niin monet käynnit olivat alkuvuodesta ja ne leikkauksetkin maaliskuussa. Nyt kuitenkin ajanvarauskirjeitä on sadellut vähän itse kullekin ja meille molemmille Kasperin kanssa on tulossa leikkaukset. Mulla on käsileikkaus kesäkuussa ja ukon seuraavasta leikkauksesta ei olla vielä varmoja. Hieman jännittää miten kesä menee, leikkaukset kun ei koskaan ole mitenkään riskittömiä ja helppoja. Onneksi kaikki on nyt aika hyvin (ja ongelmitta) järjestelty oman leikkauksen toipumisen ajaksi. Toukokuussa on nyt vain painetta hoitaa kaikki ajanvaraukset, ettei ne jää roikkumaan syksyyn. Perjantaina mennään nyt neurokirurgille katsomaan mitä viimeisin leikkaus on tuonut tullessaan!

Viikonloppuna kävimme antoisia keskusteluita muutaman näkövammaisen kanssa siitä, minkälaista heidän elämä on ja mitä he kohtaavat arjessaan. Näistä ajatuksista juonsi paljon lisää ajatuksia, joita on varmasti pakko kirjoittaa blogiin lähiaikoina. Jotenkin sitä yrittää ajatella että nämä taistelut palveluista ja omaishoitajuudesta olisi vain tämän ajan kysymyksiä, eikä niistä tarvitsisi tapella enää vanhempana. Kuitenkin vahvasti veikkaan, että palveluista saa aina olla hyvin tarkkana ja linssiin kyllä viilataan jos voidaan. Nytkin löytyi uusi tukimuoto, josta suurinpiirtein kukaan ei ole tiennyt - eikä entinen sosiaalityöntekijämmekään muista tehneensä sellaisesta koskaan päätöstä. Tämä etuus on kuitenkin lakiin kirjattu, joka sinänsä on hassua. Jäin miettimään sitä, että jos itse et ole aktiivinen, niin paljostako jäät paitsi. Se on hurjaa.

Kävelyltä tutuista klinikkamaisemista
Kasperilla on taas lämpöä ja ääni hieman käheä, hieman yskiikin. Voi kun ei nyt tulisi uutta tautia, kun ollaan vähän aikaa tosi mukavasti oltu terveinä. Infektiot aina pahentavat epilepsiatilannetta, nukkumista ym. ja niihin on nyt saatu uudet lääkkeet, joiden teho varmasti on parempi ilman infektiota. Lisähappeakaan ei olla vähään aikaan tarvittu (koputtaa puuta), mutta koska syytä lisähapen tarpeelle ei tiedetä, ei myöskään ole mitään varmuutta milloin sitä taas tarvitsee.

Huomenna ukko menee tilapäishoitoon lääkärikäynnin jälkeen ja pitkästä aikaa on aikaa äidin lepoon. Viikonloppu täyttyy vertaisista, ystävistä, ratsastuksesta, kevätkokouksesta, nukkumisesta, salilla käymisestä, lenkkeilystä, yhdistysjutuista ja rauhassa olemisesta. Kaikkea näitä sopivassa suhteessa, avot.

6 kommenttia:

  1. Ihanaa että pääset itse hetkeksi omiin juttuihin!

    VastaaPoista
  2. Mukavia kuulumisia! Kevään valo tosiaan piristää ja toivottavasti lämpenee hiljalleen! Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näiden talvisäiden jälkeen kaipaakin sitä kesää ja lämpöä!

      Poista
  3. Ensinnäkin, oli varmasti mukavaa Sokeain Lasten Tuen Lomalla, jonka Yhdistyksen Toiminnanjohtajan Riitta (Rilla) Aura-Korven, tunnen jo vuodesta 1982 alkaen, sillä on jo ollut "Näkkärikuvioissa" vuodesta 1977 saakka ja olin muuten tässä Vapun Seudun muutaman päivän Kiilopäällä www.kiilopaa.fi mm santapaperoimassa vanhat lakat pois 32 hotellihuonekynnyksestä, sillä Hotellin yläkerran huoneita, remontoidaan parasta aikaa ja mainitsen tämän, sillä Sokeain Lasten Tuen eräs syksyinen Loma, on juuri siellä. Mutta asiaan, eli kun kirjoitit Kirjoituksessasi, koskien Eksomisequensoinnin tuloksia, että kysyttiin, että oletteko halukkaita osallistumaan johonkin Tutkimukseen, johon kylläkään ei vielä ole määrärahoja ja sanoitte kyllä, niin minkä niminen, se sellainen Tutkimus, sitten olisi, sillä ensitorstaina, olisi käynti Oulun Yliopistollisen Sairaalan Perinnöllisyyspoliklinikalla ja jos mainitsemasi Tutkimus, on kaikenikäisille, voisi itse ilmaista, että voisi osallistua, eli voisitko kirjoittaa siitä minulle osoitteeseeni mattihokkanen77@gmail.com niin ollaan viisaampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taasen viestistä. Laitan sinulle vielä tänään sähköpostia :)

      Poista