keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Tutkimusretki tukiviidakkoon

Oletteko koskaan kuullut jonkun puhuvan tukiviidakosta? Se saattaa naurattaa, mutta kun seisoskelet iso viidakkoveitsi ja sotamaalaukset päällä keskellä viidakkoa odottaen seuraavaa taistelua ja yritöt rämpiä viidakossa eteenpäin.. Saatat ymmärtää minkä vuoksi se ei aina naurata. 

Joku taisi aiemmin todeta minulle, että valitan aivan liikaa hakemusten tekemisestä ja niiden tuomasta stressistä ja työmäärästä. "No mitä sun pitää muka hakea? Omaishoitajuus sulla on, vammaistuet kummallakin lapsella ja kelan perusetuudet. Mitä vielä puuttuu?"

Tämä lausahdus sai suuni ammottamaan auki, ja tajusin että mistä sitä kukaan voisi tietääkään, jos ei ole sitä kokenut. Päätin listata tukiasioita yhteen postaukseen, jotta jokainen näkisi hieman minkälaisessa tukiviidakossa sitä voi rämpiä. Ei todellakaan tarkoita sitä, että jos sinulle on kerran myönnetty tuki, sinun ei tarvitsisi hakea sitä uudestaan ja uudestaan. Ja mitä valittamisprosessiin tulee, kun päätös ei olekaan lainmukainen tai tilanteen vaatima..

Omaishoidon tuki

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka koostuu omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, vapaista, hoidettavan tarvitsemista palveluista ja hoitajan tarvitsemista tukipalveluista. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus, ja siinä on hyvin paljon kuntakohtaisia eroja, omaishoitajuutta kuitenkin ohjaa vuonna 2006 voimaan astunut omaishoidon laki. Omaishoidon tukea voidaan myöntää pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen tarpeeseen, ja tarve arvioidaan yksilöllisesti jokaisen hoidettavan/hoitajan kohdalla erikseen. Käytännöt ovat hyvin kirjavat esimerkiksi palkkion suuruuksissa ja lisäpalveluissa, mutta pääsääntöisesti hoidon sitovuus (varsinkin yöllisesti) merkkaa omaishoidon tuen arvioimisessa paljon. Omaishoidettavalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa käy ilmi tarvittavat palvelut ja hoitoisuuden tarve. Lain mukainen alin omaishoidon tuen palkkio vuonna 2016 on 387,49€ ja se on verotettavaa tuloa. Ylärajaa ei ole ja varsinkin tässä kohdassa käytännöt kunnittain ovat todella kirjavat. Kunnat budjetoivat tietyt rahamäärät vuosittain myös omaishoitajuuteen, joten varsinkin loppuvuodesta tukea haettaessa voi hyvinkin käydä niin, että määrärahat ovat loppu. Usein kuulee monen kohdalla sanottaneen että "saat rahaa sitten, kun joku hoidettava kuolee". Se on karua, mutta oikeasti totta ja arkipäivää. 

Itse olen sitä mieltä, että kunnilla on aivan liikaa päätäntävaltaa ja käytännöt pitäisi yhdentää ja tasavertaistaa, että oikeasti saisimme kaikki ns.samanlaista ja -arvoista kohtelua. Tällä hetkellä se ei missään nimessä ole sitä.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluista voi hakea paljon muutakin kuin omaishoidon tukea. Omaishoidon tukihan ei myöskään ole pelkkä maksettava palkkio, vaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattu kokonaisuus hoidettavan ja hoitajan tukipalveluista. Vammaispalveluista voi myös hakea taloudellista tukea erilaisiin hankintoihin/apuvälineisiin, joita ei perusterveydenhuollosta saa, esimerkiksi sosiaaliseen elämään ja virkistykseen käytettävien välineiden, koneiden ja laitteiden kustannuksiin. Tällöin kustannuksista korvataan yleensä puolet. Tukea voi saada mm.auton hankkimiseen, erilaisiin laitteisiin, turvaistuimeen, erityisvaatekustannuksiin jne. Vammaispalveluista voi myös hakea paljon muutakin apua, kuten kuljetuspalveluita, palveluasumista, erilaista kuntoutusta, henkilökohtaista apua, asunnon muutostöitä ym. Vammaispalveluiden sosiaaliohjaaja neuvoo tukien ja palveluiden kanssa (tai siis pitäisi neuvoa) ja häneltä kannattaa kysyä kaikesta mieltä askarruttavasta asiasta. Meillä on sujunut asiointi aina loistavasti ja olemme päässeet yhteisymmärrykseen kaikesta, mutta näin ei aina ole. Vammaispalveluiden toteutumisesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.

Vammaistuki

Vammaistuki haetaan kelasta ja se on porrastettu kolmeen eri osaan; alle 16-vuotiaan vammaistuki, yli 16-vuotiaan vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Vammaistuki voidaan myöntää määräajaksi tai pidemmäksi ajaksi kerrallaan, mutta hyvin usein kuulee naurettavan lyhyistä päätöksistä. Jokaisen päätöksen katkeamisen jälkeen tukea on haettava uudestaan ja vaikka hakeminen on käytännössä helppoa, vammaistukihakemuksen täyttäminen on hyvin raskas prosessi monelle. Hakemukseen kirjataan jokaiselta osa-alueelta kaikki ongelmat, ja monet vanhemmat pimittävät lomakkeen täyttämistä viimeiseen asti. Tukea voi hakea 6kk takautuvasti, tai harkinnanvaraisesti jopa pidemmältä ajalta. Vammaistuki on ehkä se, josta vanhemmat joutuvat "tappelemaan" useimmin, mm.sen takia että tukiluokkia on useita ja harvoin olemme kelan lääkärien kanssa ihan samaa mieltä asioista. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu 3 luokkaan: perusvammaistuki 92,94€, korotettu vammaistuki 216,87€ ja ylin vammaistuki 420,51€. Hakemukseen liitetään lääkärin kattava selvitys asiakkaan terveydentilasta ja hänen toimintaan vaikuttavista asioista, mutta vanhempien/hakemuksen täyttäjän kertomus on silti hyvin paljon päätöksessä painava asia.

Itse olemme taistelleet kahden lapsen kanssa vammaistuista lukemattomia kertoja. Päätökset ovat olleet jopa selvästi kelan omien kriteerien vastaisia. Tämä on hyvin uuvuttavaa. Vammaistuet on mutenkin myönnetty meidän kohdalla ihan naurettavan lyhyiksi ajoiksi kerrallaa, jolloin niitä saa olla koko ajan muokkaamassa uudestaan. Valitusta ja oikaisuvaatimusta toisen perään, tuttua varmasti hyvin hyvin monelle perheelle. Valitus menee ensin kelalle ja jos he eivät oikaise itse päätöstä, valitus lähtee sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle käsiteltäväksi ja siellä voi kestää... no... kuukausista reilusti yli vuoteen. Omasta mielestäni kelan "asiantuntijalääkärit" ovat välillä ihan pihalla lapsen asioista, ja on hurjaa että he tosiaan voivat tehdä päätöksiä näkemättä koskaan lasta. Päätökset tehdään siis paperilappujen perusteella, eli jos osaat kirjoittaa tilannetta hyvin auki, saat varmemmin oikean tuen kuin sellainen, jonka kirjoitus- ja ulosantitaidot ovat heikommat.

Esimerkki omasta elämästä. Kasperille myönnettiin tuki syntymästä eteenpäin takautuvasti. Hain pian tukeen korotusta, joka hylättiin. Uuden vaikean diagnoosin selviämisen jälkeen hain tukeen taas korotusta ja vaadin hakemuksessa että korkeampi tuki myönnetään 6kk takautuvasti. Tuki myönnettiin sellaisena kuin halusin, mutta takautuvasti ei suostuttu maksamaan vaikka se ihan heidänkin kriteerien perusteella olisi ollut näin. Valitin asiasta taas uudestaan, ja keskustelin eri työntekijöiden kanssa useita kertoja. Liitin valitukseen mm.kelan omia kriteereitä, jotka löytyivät vielä selkeällä suomen kielellä nettisivuilta. Koska olin kiukkuinen, vaadinkin 6kk sijasta jo syntymästä asti päätöksen takautuvaa muuttamista ja lopulta saimme myöntävän päätöksen, jossa päätös on tehty syntymästä asti. Sokealla lapsella on kelan kriteerien mukaan oikeus korkeimpaan vammaistukeen 4-vuotiaaksi asti. Asia, jonka piti olla "päivän selvä", ei ollutkaan sitä (eipä ollut yllätys) ja tästäkin asiasta piti taistella. Kela käyttää törkeää väsytystaktiikkaa.

Lapsilisä

Luojan lykky, tästä maasta löytyy tuki joka kuuluu JOKAISELLE alle 17-vuotiaalle lapselle. Lapsilisäoikeus perustuu maassa asumiseeen ja maksaminen loppuu jos lapsi ja huoltaja muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on myös verotonta tuloa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus on 48,55€/jokainen lapsi josta saa lapsilisää.
Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaaneuroa kuukaudessa
Ensimmäisestä lapsesta95,75
Toisesta lapsesta105,80
Kolmannesta lapsesta135,01
Neljännestä lapsesta154,64
Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta174,27
Kuva kelan sivuilta täältä.

Erityishoitoraha

Erityishoitorahaa maksetaan korvauksena ansionmenetyksestä vanhemmalle, kun hän hoitaa alle 16-vuotiasta lasta esim.sairauden vuoksi ja on täten estynyt hoitamasta omaa työtään. Erityishoitorahaa maksetaan alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta, 7-15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta, 0-15-vuotiaan lapsen kuntoutuksen ajalta, tai alle 16-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta silloin, kun kotihoito liittyy olennaisesti lapsen sairaalahoitoon ja myös ajalta, jolloin vanhempi on varalla vaikeasti sairaan lapsen päivähoito- tai koulukokeilun ajalla. Kotihoidon, sekä 7-15-vuotiaan lapsen hoidosta maksetaan korvausta vain silloin kun sairaus on etenevässä tai vaikeassa hoidollisessa tilassa.

Korvausta haetaan kelasta lääkärin D-lausunnolla, jossa lääkäri on määrittänyt hoitoisuuden tarpeen, hoitoisuusajan ja muut asiaan kuuluvat seikat. Samaan aikaan ei voi saada palkkaa, työttömyyspäivärahaa tms, tai silloin kun lapsi on päivähoidossa. Sairaalahoidon ajalta erityishoitorahaa voi saada molemmat vanhemmat, mutta kotihoidosta vain toinen. Enimmäisajat ovat 60pv/sairaala- ja poliklinikkahoito ja 60pv/kotihoito. Nämä enimmäisajat voivat ylittyä erityisen hyvistä perusteluista (jotka eivät silti aina riitä kelalle....) Jos molemmat vanhemmat saavat erityishoitorahaa samaan aikaan, ne lasketaan lapsen käytetyiksi päiviksi yhteensä. Erityishoitorahan saamiselle ei ole omavastuuaikaa ja raha maksetaan jälkikäteen tehdyllä hakemuksella. Joissain tilanteissa erityishoitorahan voi hakea etukäteen jos tiedetään tilan jatkuvan pitkälle eteenpäin.

Yleisistä olettamuksista huolimatta erityishoitorahaa voi myös hakea kotona kotihoidon tuella oleva vanhempi, vaikka tästä kuviosta eivät kaikki tiedä. Tällöin huoltaja on estynyt tekemästä työtä kotona - kodinhoitoa. Siltä ajalta on siis mahdollista saada ihan samalla tavalla erityishoitorahaa, koska kodinhoidollinen ja lastenhoidollinen työ on esim.sairaala-aikana estynyt ja työ jää tekemättä tai sen tekee joku muu.

Apuvälineet

Lapsen tarvittavat apuvälineet tulevat yleensä  perusterveydenhuollon kautta, mutta osaa apuvälineistä ei perusterveydenhuolto myönnä. Näihin on mahdollista hakea apua esimerkiksi vammaispalveluiden kautta. Kela myöntää myös apuvälineitä yli 7-luokkalaisille lapsille. On olemassa myös paljon tukisäätiöitä, yhdistyksiä ja liittoja, joista on mahdollisuutta hakea tukea apuvälinehankintaan. Sairaalan sosiaalityöntekijä osaa yleensä kertoa näistä enemmän ja sairauskohtaisista yhdistyksistä voi kysyä lisää tietoa ja apua. 

Sairaanhoidolliset matkakustannukset

Kela korvaa osan julkiseen ja/tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista, myös kuntoutukseen liittyvistä matkoista silloin kuntoutus perustuu kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Matkojen omavastuu on 300€/henkilö vuonna 2016. Matkan omavastuu on 25€/suunta, mutta jo tätä alemmat summat kerryttävät matkakattoa. Kun katto on täysi, kela korvaa kokonaisuudessaan henkilön matkat. Matkoissa toki otetaan huomioon lähin mahdollinen hoitopaikka ja halvin liikenneyhteys, mutta erityistapauksissa kela maksaa myös erityisajoneuvon käytön, kuten esimerkiksi invataksin käytön. 

Kelataksi/vakitaksioikeus

Kelataksimatkoissa on monta kiemuraa, siitä voit lukea täältä, mutta pääasiallinen ajatus on se, että matkat tilataan keskitetystä kelataksinumerosta, jolloin saat suorakorvauksen jo taksissa ja maksat vain omavastuuosuuden, tai omavastuun täytyttyä korttia näyttämällä koko matkan hinta siirtyy suoraan kelan maksettavaksi. Jos maksat ylimääräistä omavastuuta esimerkiksi omavastuukortin hitaan käsittelyn vuoksi (niinkuin meillä on useasti käynyt), kela maksaa takautuvasti omavastuun ylittäneet matkat täysimääräisenä. Vakitaksioikeus on automaattisesti alle 16-vuotiailla yksin matkustavilla asiakkailla ja vaikeasti sairailla lapsilla. Muillekin vakitaksioikeus voidaan myöntää yksilökohtaisella harkinnalla. Vakitaksioikeus oikeuttaa asiakasta käyttämään samaa tuttua taksifirmaa/-kuskia, jolloin matkojen "tilauksen" hoitaa kuljettaja eikä asiakkaan tarvitse soitella (kalliiseen) kelataksinumeroon. Täten matkat on helppo sopia saman tutun kuskin kanssa myös ennakkoon.

Sairaalamaksujen maksukatto

Kunnallisessa terveydenhuollossa on asiakasmaksujen maksukatto, joka on kalenterivuosittainen ja summa on vuonna 2016 691€. Parasta maksukatossa on se, että vaikka se on henkilökohtainen, niin aikuisen maksukattoon lasketaan myös alle 18-vuotiaiden lasten maksut mukaan. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat pääasiallisesti maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskusmaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut. Maksukattoon ei lasketa mukaan hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista tai yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuntamistutkimuksista syntyneitä kuluja. Maksukattoon ei lasketa mukaan myöskään esimerkiksi toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksen perusteella maksettuja maksuja. 

Maksukaton täytyttyä asiakas saa kortin, jossa ilmenee täyttymispäivämäärä ja muut tarpeelliset tiedot. Pääasiallisesti asiakkaan tulee itse huolehtia kirjanpito ja olla maksuihin yhteydessä kun katto on täynnä. Espoossa esimerkiksi terveyskeskusmaksut ja erikoissairaanhoidon maksut eivät "keskustele keskenään" eli kaikki maksut eivät järjestäen kirjaudu samaan paikkaan, vaan ne sitten yhdistellään. Siksi on todella tärkeää pitää laskut/kuitit tallella ja itse olla perillä asioista.

Sairaalamaksuissa kamalinta on se, että ne on maksettava itse katon täyttymiseen asti, joka voi olla hyvinkin pian jo alkuvuodesta. Pahimmillaan perheessä on useita "katon kerryttäjiä" jolloin maksettavaa tulee alkuvuodesta ihan törkeän paljon. Kun ottaa huomioon kaikkien muidenkin maksukattojen nollaantumisen, tulee alkuvuodelle aika mukavasti maksettavaa monisairastavassa /erityislapsiperheessä.

Lääkkeiden korvattavuus/maksukatto

Kela korvaa lääkkeitä ja kliinisiä ravintovalmisteita silloin, kun lääkäri määrää ne reseptillä. Korvausta saa vain niistä valmisteista, joille sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut korvattavuuden. Aikuisilla lääkkeissä on alkuomavastuu 50€, lapsilla tätä omavastuuta ei ole. Lääkkeissä on kolme korvattavuusluokkaa, peruskorvaus 40%, alempi erityiskorvattavuus 65% ja ylempi erityiskorvattavuus 100% (omavastuuosuus tässä kuitenkin 4,5€/lääke/ostokerta). Kelan korvattavien lääkkeiden maksukatto on 2016 vuonna 610,37€, jonka täytyttyä jokainen korvattava lääke maksaa vain 2,5€/hakukerta. On kuitenkin olemassa hyvin paljon ei-korvattavia lääkkeitä (niinkuin meillä), jotka eivät kerrytä maksukattoa eikä täten missään vaiheessa muutu hinnaltaan halvemmiksi. Osaan lääkkeistä korvattavuutta haetaan Hilalta sen loputtua mm.käyttäjien toimesta. Jos sinulla on ei-korvattava lääke, muistathan kysyä lääkäriltä mahdollista vaihtokelpoisuutta toiseen valmisteeseen, tai saman valmisteen eri muotoon (sama lääke voi esimerkiksi olla korvattava isommassa pakkauksessa, muttei pienemmässä). 

Sairausdiagnoosin saatua on mahdollisuus hakea alempaa tai ylempää korvattavuutta kelalta, jolloin sen myöntämisen jälkeen apteekki näkee tiedon suoraan ja henkilön kelakorttiin tulee merkintä korvauksen oikeuttavasta numerosta, jolloin apteekissa saa suoraan korvauksen sen korvausluokan mukaisesti. Osalla lääkkeistä on myös harkinnanvarainen korvausmahdollisuus, jolloin sitä haetaan takautuvasti kelasta.

Kuva otettu kelan sivuilta, tästä linkistä


Asumistuki

Asumistuki haetaan kelan kautta ja siinä lasketaan tietyllä kaavalla asumiskuluja pienentävä tuki. Tuen määräämisessä otetaan huomioon mm.aikuisten ja lasten lukumäärä, asunnon sijaintikunta ja perheen bruttokuukausitulot. Tuloiksi otetaan huomioon suurin osa tuloista kuten mm.palkka, työttömyyskorvaukset, eläkkeet, sairauspäivärahat, kuntoutustuet ym. Lisää infoa on kelan sivuilla siitä, millä perustein asumistuki määrätään. Se, mitä monikaan ei edelleenkään tiedä on se, että omaishoidon tuki ei nykyään enää vaikuta asumistuen suuruuteen, eli sitä ei huomioida tulona (joka on siis ihan mahtava uudistus!). Harva myöskään tietää, että jos perheessä on paljon apuvälineitä tai laitteita sairaan/vammaisen henkilön hoitamisen/kuntouttamisen vuoksi, voi asumistukea hakea enemmän. Tämä siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi meillä 3-henkinen perhe saa asumistukea sen mukaan, mitä 4-henkinen perhe saisi, koska apuvälineet ja sairaalalaitteet/hoitotarvikkeet vievät yhden henkilön asuintilan. Tätä ei kovin mainosteta missään, mutta me saimme sen helposti ja kätevästi itsekirjoitetulla liitteellä, jonka liitimme tarkistushakemukseen. 

Invalupa/vammaisen pysäköintilupa

Vammaisen pysäköintilupa haetaan nykyään Trafista joko sähköisellä lomakkeella tai jättämällä hakemus Ajovarman toimipisteelle. Pysäköintilupa myönnetään 10 vuodeksi sellaisille henkilöille, joiden vamma on pysyvä. Lääkäri kirjoittaa ensimmäiseen hakemukseen lausunnon, jossa hän ottaa kantaa sekä vamman laatuun, haittaluokkaan, että vamman pysyvyyteen. Sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva haitta täytyy olla vähintään haittaluokka 11 ja/tai näkövamman osalta haittaluokka täytyy olla vähintään 17. Lupa voidaan myöntää myös vaikeavammaisen kuljettamista varten, tapauksissa joissa kuljetettavalla on säännöllinen kuljetustarve, eikä hän pärjää kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa. Lupa voidaan siis myöntää myös alle 10 vuodeksi kerrallaan, mutta silloin luvan uusimiseen tarvitaan uusi lääkärinlausunto. 10 vuoden lupien uusimista varten lausuntoa ei tarvitse uudestaan toimittaa.



Vaativa lääkinnällinen kuntoutus/sopeutumisvalmennuskurssit

Kela järjestää alle 16-vuotiaille lapsille vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus voi toteutua kuntoutuskurssien ja yksilöllisten kuntoutusjaksojen lisäksi toteutua mm.fysioterapiana, allasterapiana, toimintaterapiana, musiikkiterapiana, psykoterapiana, puheterapiana ym. Kuntoutuksen ajalta kela maksaa kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa ansionmenetystä. Kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan myös ja kuntoutus on yleensä asiakkaalle maksutonta. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään ympäri Suomea ja ne on yksilöity tietyille diagnoosiryhmille tai alakategorioihin. Sopeutumisvalmennuskurssit on yleensä suunnattu eri-ikäisille, mm. koulunsa aloittavien kurssi, alle kouluikäisten kurssi, ensitietokurssi, yläkouluikäisten kurssi ja ne voivat olla joko yksi- tai kaksiosaisia. Yleensä kurssit järjestetään laitosmuotoisina 5pv jaksoina, jolloin koko perhe on samassa paikassa sen jakson ajan. Perheelle on järjestetty yhteistä ohjelmaa ja ohjelmaa erikseen vanhemmille ja lapsille.

Sopeutumisvalmennuskursseille haetaan aina erikseen ja liitteeksi tarvitsee lääkärinlausunnon, jossa käy ilmi sopeutumisvalmennuskurssin tarve. Myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mm.fysioterapiaa haetaan ja se yleensä myönnetään noin vuodeksi kerrallaan. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto, mieluiten kuntoutussuunnitelma, jossa käy ilmi terapian tarve ja asiakkaan kokonaistilanne. 1.1.2016 tuli myöskin voimaan lakiuudistus joka muutti sen, että asiakkaan ei enää tarvitse saada vammais-tai hoitotukea saadakseen kuntoutusta!

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, fysioterapiat ja yksilölliset kuntoutukset haetaan siis kelan KU104-lomakkeella, jolla haetaan myös muuta kuntoutusta (harkinnanvarainen kuntoutus KU132-lomakkeella). Terapiat siis haetaan yleensä kuntoutussuunnitelman mukaisesti vuodeksi eteenpäin ja kursseille jokaiselle erikseen. Meillä tämä siis kummankin lapsen kohdalla eri papereilla, eri aikaan. Kasperilla toteutuu fysioterapia ja puheterapia, tytöllä fysio- ja allasterapia (ja lähitulevaisuudessa muutakin) sekä sopeutumisvalmennuskurssit ja tulevaisuudessa mahdolliset yksilölliset kuntoutusjaksot.

Vapautus ajoneuvoveron perusverosta

Invaluvan yhteydessä voi hakea vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Hakemuksessa ilmoitetaan siis verovelvollisen henkilötunnus ja ajoneuvon rekisteritunnus, jolle vapautusta haetaan. Vapautus voi olla kerrallaan vain yhdessä autossa. Vapautuksen voimassaolo on sidottu pysäköintiluvan voimassaoloaikaan, joten se pitää muistaa hakea uudestaan mahdollisen invaluvan uusimisen yhteydessä. Vapautusta voi myös hakea invaluvan myöntämisen jälkeen postittamalla erikseen hakemuksen Trafiin tai sähköisesti Trafin asiointipalvelun kautta. Ajovarman toimipisteellä ei voi hakea pelkkää verovapautusta. Perusverovapautuksen voi myös hakea takautuvasti enintään 3 viimeiseltä verokaudelta, mutta aikaisintaan pysäköintiluvan myöntämisestä lähtien.

Invaliditeettiprosentti/-vähennys

Haitta-asteen prosenttiarvo saadaan haittaluokkaa ilmaisevasta numerosta kertomalla se viidellä, näin esimerkiksi haittaluokka 10 vastaa invalidivähennyksiä määriteltäessä haitta-astetta 50. Invaliditeettiprosentin ja haitta-asteen määrittely kuuluu lääkäreiden ammattitaitoon ja tehtäviin. Vammaisuuden perusteella ansiotuloverotuksessa voi saada invalidivähennyksen. Siihen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta-aste on vähintään 30%. Invaliditeettiprosentti koskee enemmänkin aikuisia, koska se vaikuttaa henkilön ansiotuloverotukseen. Invalidivähennystä haetaan verotoimistosta lääkärinlausunnolla ja ensimmäisen hakukerran jälkeen se ilmestyy tuleviin verokortteihin automaattisesti. Verovähennyksen voi hakea 5 vuodelta takautuvasti lausunnolla, johon lääkäri on määrittänyt oikean prosentin ja kirjoittanut selkeästi sairastumisvuoden/-vuodet. Esimerkiksi 1.tyypin diabetes tuo suoraan 40% haittaprosentin ja täten verotuksessa voi hakea invalidivähennystä. Tulottomilla lapsilla tämä ei ole vielä ajankohtainen.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys

Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen voi saada, jos sinulla tai lapsella on veronmaksukykyä alentava rasita. Täysimääräisenä vähennys on 1400€. Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voi hakea useilla perusteilla, mutta yhdet niistä ovat esimerkiksi sairas/vammainen lapsi tai suuret sairaskulut. Sairaskulujen on oltava vähintään 700 euroa ja vähintään 10% perheen puhtaiden tulojen määrästä. Verottaja harkitsee siis tapauskohtaisesti myönnetäänkö vähennys ja käytäntö voi vaihdella hyvinkin paljon. Myöntämiseen vaikuttaa myös omat ja perheen yhteistulot ja varallisuus. Vähennyksestä kerrotaan vuosittaisessa vero-oppaassa ja vähennystä haetaan vuosittain uudestaan täyttämällä esitäytettyyn veroilmoitukseen tiedot. Vähennystä voi hakea myös takautuvasti erillisellä hakemuksella.

Aikuissosiaalityö; harkinnanvarainen ja lainmukainen toimeentulotuki

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto, ja tukea haettaessa tarkistetaan tiliotteita myöten kaikki hakijan tulot, menot, varat ja velat. Prosessi on yleensä raskas ja varsinkin ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä ihan hirveä määrä tositteita, joilla todistetaan hakijan taloudellinen tilanne. Koska toimeentulotukea haettaessa on otettava huomioon, että se on ns.viimeinen apu, on prosessi senkin vuoksi suhteellisen vaativa ja hakijalle henkisestikin raskas. Yleensä jatkohakemusten tekeminen on helpompaa. Erityistilanteissa on hyvä tavata aikuissosiaalityön työntekijää ja laatia yhdessä suunnitelma. Toimeentulotuesta on myös mahdollisuutta hakea harkinnanvaraista tukea mm.sairaala- ja lääkekustannuksiin. Harkinnanvaraisesti voidaan ottaa huomioon myös muunlaista taloudellista aputarvetta kuten oman auton käyttöä, isomman asunnon vuokraamista ym. Sosiaalityöhön kannattaa siis varata aika ja keskustella mahdollisesta avuntarpeesta reippaasti. Toimeentulotuki itsessään haetaan virallisella lomakkeella, jonka yhteydessä toimitetaan kaikki tarvittavat liitteet.

Diakoniatyö

Seurakunnassa on oma diakoniatyö, johon voi myös olla hätätilanteessa yhteydessä. Diakoniatyö voi auttaa taloudellisesti pahimman hädän yli, kuten esimerkiksi ruoka- tai lääkeostoissa. Ensisijaisesti apua haetaan aina toimeentulotuesta, mutta joskus päätös sieltäkin saattaa kestää tai apu ei ole syystä tai toisesta riittävä. Diakoniatyöntekijät ovat kirkon "sosiaalityöntekijöitä" ja heidän kanssaan voi käydä keskustelemassa asioista. Lämpimästi suosittelen jokaista, joka hädän keskellä painii, olemaan lähimpään diakoniatyöhön yhteydessä. Ei ole häpeä pyytää apua, jos sitä muualta ei ole vielä saanut. Diakoniatyö on joskus auttanut myös meidän suuren hädän keskellä, ja tästä ei ole jäänyt muuta kuin älyttömän iso positiivinen fiilis ja kokemus. 


Mitä ajatuksia nämä tukiasiat herättivät? Tuleeko mieleen jotain muuta, jota erityislapsen vanhempana olisi syytä tietää? Toki tukimuotoja esim.kelallakin on hyvin paljon erilaisia sairauspäivärahoista työttömyystukiin, mutten kokenut fiksuksi alkaa ihan jokaista tukea tässä avaamaan. Nämä ovat kuitenkin asoita, joiden kanssa moni meistä kamppailee päivittäin - viikoittain tai ainakin kuukausittain. Tukikuviot ovat niin tuttuja, että mut voi vaikka herättää kesken unien ja kysyä millä hakemuksella haetaan kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Muistan tarvittavat liitteet ja hakemukset ulkoa ja suurimman osan kaikesta käytännön asioista hakemustietoihin. Olen kääntänyt elämässäni kivet ja kannot ja auttanut kymmeniä sukulaisia ja ystäviä ja kavereita elämäni aikana ohjaamalla oikeaan paikkaan, kertomalla oikeasta tuesta tai sen hakemistavasta, jopa istumalla vieressä kun jostain tuesta keskustellaan.

Joten ollaan kilttejä, eikä aliarvioida toisten hakemusprojektitaakkaa. Se tosiaan on väsyttävää ja uuvuttavaa. Joskus on hienoa kun hakemukset menevät ekalla läpi ja tulos on toivottu, mutta aina ei käy niin.

Tsemppihalit ja rutistukset jokaiselle, joka kamppailee samoissa asioissa.

2 kommenttia:

  1. Huh huh. Tiesin periaatteessa postauksen sisältämät asiat, sekä ammattini, että osin omankin elämäni perusteella... Silti suorastaan hengästyin kun luin listan tällaisenaan...
    Melkoisen sisukas saa olla, että kaikesta jaksaa huolehtia... lapsen hoidon lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Itsellä on se hyvä että rakastan papereiden pyörittämistä, tai nautin enemmänkin siitä kun saan paperit allekirjoitettua ja eteenpäin :) on se silti raskasta ja puuduttavaa, varsinkin jos miettii ihmisiä jotka vielä vihaavat papereiden täyttämistä. :)

      Poista