keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Aurinkoenergiaa!

AURINKOA! KEVÄT! LÄMPÖÄ!

Mä en todella oo koskaan ollut mikään kesäihminen, äiti tietää sen ainakin varsin hyvin. Mä oon jopa jättänyt perheen yhteisiä etelänmatkoja väliin osaksi sen takia, että siellä on niin kuuma (ja osaksi sen takia että en jaksanut riidellä sisarusten kanssa, terkut heille). Mä oon aina tykännyt talvesta. Kylmästä, pakkasesta, lumesta. Kunnes synty lapset. Ulkovaatteet ja äh.. Kaipaan helppoutta!

Kevät on ihanaa aikaa. Aurinko paistaa taas vihdoin ja oikeasti tuntuu jo lämpimältä. Olen seuraillut päivien lämpötiloja, eivätkä ne vielä ole kovin paljoa 10 astetta enempää, mutta jo 7 astetta tuntuu auringon paistaessa jo aika kivan lämpimältä. Luontokin on alkanut heräämään jo kevääseen, eikä varmasti mene kovin kauaa niin puissa on jo silmut. On se vaan hurjaa, että kun lämpöä alkaa tulemaan niin kaikki muuttuu niin nopeasti.

Muistutus minulle: kesärenkaat alle!

Aina on puhuttu syysmasenuksesta, kuinka ihmiset masentuu ja väsyy kun pimeys alkaa vallita. Sataa vettä, lehdet putoilee ja luonto valmistautuu kylmään talveen (no, suomessa talveen ainakin, kylmästä en tiedä). Itse olen juuri tätä porukkaa myös, koska huomaan herkästi väsyväni syksyllä. Syksy on mielestäni kauneinta aikaa kuitenkin, se väriloisto.. Mutta itsekin taidan vaipua jonkinlaiseen horrostilaan. Kevät kuitenkin kun tulee, niin kaikki herää eloon. Ihmiset myös, ja se on aivan ihanaa!
Aloitin silloin viime vuonna ratsastamisen uudestaan ja itse asiassa se on ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Olen nauttinut tallilla olemisesta niin paljon ja tuntuu, että minulla on vihdoin omaakin elämää. Siis jotain, joka on vain minua varten. Minun omaa aikaa touhuta, ajatella ja tehdä. Sellaista tekemistä, joka antaa minulle energiaa jaksaa seuraavaan päivään ja viikkoon. 

Monesti olen hevosen selässä puhunut lääkäreiden kanssa puhelimessa kuulokkeilla. Se on tuntunut tyhmältä, mutta kun soittoa odottelee, niin se tosissaan voi tulla ihan milloin vain. Ja sitten pitäisi pystyä vastaamaan kun se soitto viimein tulee. Tallilla ne varmasti jo naureskelevat kun lähden kuulokkeet päässä liikenteeseen. Yritän olla ajattelematta kotijuttuja, mutta hankalaahan se usein on. On se turpaterapia kuitenkin niin ihanaa, että vaikka vähän kotijuttujakin  miettisi, ei se ole niin vakavaa. Sieltä palaa aina jotenkin niin levänneenä ja hyvällä mielellä kotiin, vaikka tulisi minkälaiseen kaaokseen tahansa. Vain muut heppaihmiset ymmärtävät mitä tarkoitan!

Maanantaina luonto niin loisti! Pari ampiaista, sinivuokkoja, valkohäntäpeuroja. Ötököitä, puolukoita, kärpäsiä! Kevät, kevät, kevät!

Tänään kävin ystäväni, toisen vaikean erityislapsen (erityislapsien) äidin kanssa kahvilla. Ajettiin vanhaan tuttuun paikkaan, jossa pääsi ulkoterassille nauttimaan kahvista ja tarjottavista. Terassi oli ihan venerannassa, joten samalla saimme ihastella maisemaa. Aurinko porotti about täydeltä taivaalta ja ilma tuntui pientä tuulta lukuunottamatta niin lämpimältä! Kesken kahvittelun minulle soitettiin kelasta ja juuri kun olin lopettamassa puhelua, soi ystäväni puhelin myös lapsen asioissa. Naureskelimme yhdessä asialle, mutta kummatkin ovat jo niin tottuneet siihen, että vastata pitää silloin kun soitetaan. Kahvihetken merkitys on niin suuri, kun tietää miten hankalaa sieltä kotoota on monesti irtautua. Juttua olisi riittänyt vielä tuntikausiksi, varmaan päiviksikin, mutta meidän perheen menot on niin aikataulutettu, että pakko oli rientää kotiin.

Aurinko. Kevät. On tää niin mahtavaa aikaa. Vaikka olisi pilvisiä päiviäkin välissä, niin jotenkin tästä saa vaan niin ihanasti virtaa jaksaa seuraavaan päivään. Eilinen kurja lääkärireissu tai monet muut ärsyttävät asiat eivät tunnu enää yhtään niin ärsyttävältä kun aiemmin. Ehkä illalla taas, mutta ei juuri nyt. Tilailin tuossa jo kesävaatteitakin, ihan vaikka vain sen takia, että se kesä todella kohta tulee! 

Olenko vähän innokas? Miten minusta tuli talvi-ihmisen sijasta kesäihminen? 

Oletko sinä minkä vuodenajan ihminen? 






ps. Blogini sai aivan mahtavan yhteistyösopimuksen aivan mahtavasta tuotteesta! Lisää tulossa varmasti jo tämän kuun (tai viimeistään ensi kuun) aikana!

4 kommenttia:

  1. Minä olen kevätihminen.

    En pidä kesästä samaan tapaan kuin sinä et pidä/pitänyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät onkin ihanaa aikaa, luonto herää taas talven jäljiltä :)

      Poista
  2. Komppaan! Hevoset (ja koirat) ja erityisesti lannan lappaus. Parasta pään tyhjennystä, ja jaksaa taas hoitaa muutaman puhelun lapsen asioista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti! Tarvitsee jotain kovaa duunia vastapainoksi kotityöhön ;)

      Poista